Hopeaa kantavat suomenhevossuvut
Tässä on listattuna tiedossani olevien hopeaväristen suomenhevosten värin polveutumisreitit. Eri linjoja on ainakin nämä kuusi, joskaan Erä-Kimon ja Martan kautta väri ei jatku. Todennäköisesti Britasta alkava linjakaan ei jatku. Hertta on päätelty hopeanruunikoksi siitä, että sillä on musta jälkeläinen Matilda, jonka jälkeläinen Velj-Viikar näyttää myös (kulo)mustalta vaikka onkin tummanrautiaaksi tunnistettu. Nimeä klikkaamalla aukeaa Sukupostin tiedot.
Mistä hopeavärit ovat alunperin peräisin?
Hopeaa on voinut kulkea piilossa useissa suvuissa ja kantahevosia voi olla useita, todennäköisesti onkin. Vanhoja sukuja ja värejä tutkimalla olen löytänyt seuraavanlaisia vaihtoehtoja mahdollisiksi kantahevosiksi:
Ihme 442
Ihme on tunnistettu tummanrautiaaksi liinakoksi, mikä ei vielä pelkästään herätä epäilyksiä. Sen jälkeläisissä on kuitenkin joitakin oudon värisiä varsoja rautiaista emistä, minkä vuoksi on syytä epäillä, että se oli väriltään tummanrautiasta liinaharjaa muistuttava hopeanmusta. Jälkeläisistä löytyy muutamia mustia ja ruunikoita sekä "kanelirautiaita", joka on vanha nimitys hopeanruunikolle. Kaikki kanelirautiaat eivät olleet hopeanruunikoita, sen osoittavat vanhat kuvat, mutta moni niistä oli. Olen olettanut hopeavärisiksi lähinnä ne kanelirautiaat, joiden toinen vanhempi on ruunikko tai musta.
Ihmeen jälkeläisissä on yksi melkoinen väri-ihme, "hiirakonrautiaaksi" tunnistettu kantakirjatamma
Pilkku 101-V. Sen emä on tunnistettu voikoksi, emänisä rautiaankimoksi ja emänemä rautiaaksi. Ehkä emänemä on ollut tumma voikko, tai emänisä ollut kantanut kimovärinsä alla myös voikkogeeniä tai ollut todella vaalea lähes valkoinen voikko. Jos Pilkun emällä tosiaan oli voikkogeeni, niin ehkäpä Pilkku on itse voinut olla jopa hopeankullanmusta! Kullanmustia nimittäin joskus tunnistetaan väärin hiirakoiksi nykypäivänäkin (esim. eestinhevosruuna
Agar). Ehkäpä kullanmusta yhdistettynä hopeageeniin on voinut tuottaa "hiirakonrautiaan" näköisen hevosen, kukapa tietää? Netistä löytyy ainakin yksi kuva geenitestatusta hopeankullanmustasta tammasta rapakon takaa, quaterhevosen ja mustangin risteytyksestä nimeltä
Solena. Näyttää tosiaankin harmaalta rautiaalta. Nykypäivänä tämä on vain arvailua, eikä näitä arvailuja voi mitenkään osoittaa oikeaksi tai vääräksi. Mutta on sitä ennenkin ollut omituisen värisiä hevosia, joissa nykyisillä värijalostajilla on vielä tekemistä!
Nykyisistä hopeasuvuista Ihme 442 löytyy Erimuksen sukutaulusta. Erimuksen emä Lillu oli kanelirautias eli todennäköisesti hopeanruunikko. Ihme on Lillun emänisän Laineen yh 174 eeii. Onko Erimuslaisten hopeaväristen hopeageeni peräisin Ihmeeltä? Sitä ei voida osoittaa, mutta se on eräs mahdollisuus.
Into 6 ja poikansa
Onnin-Sähkö 309
Into ja Onnin-Sähkö olivat tavallisia rautiaita hevosia, joilla saattoi olla hopeageeni piilossa, sillä niiden jälkeläisten väreissä on omituisuuksia. Into on jättänyt ruunikon tamman kanssa tammajälkeläisen Vappu (J. Titoffin), joka on tietojen mukaan rautias. Kuitenkin sillä on kantakirjaorijälkeläinen
Viima 1398, jonka väriksi on merkitty "ruunikonrautias". Se on lähes varmasti ollut hopeanruunikko. Ruunikon pohjavärin täytyy olla peräisin Vapun emältä, jolloin rautiaaksi merkattu Vappu onkin todennäköisesti ollut rautiasta muistuttava hopeanruunikko tai -musta ja hopeageeni lähtöisin Intolta.
"Kanelirautias"
Taito 1407 on punaruunikosta emästä ja rautiaasta isästä. Isä Onni 1407, isänisä Onnin-Sähkö ja isänisänisä Into olivat todennäköisesti hopeageenin tuojat.
Myös kantakirjaori
Tarakkanauha 4141 on "kanelirautiaaksi" tunnistettu ja sen emänisä on Onnin-Sähkö. Lisäksi Tarakkanauha näyttää kuvassa jaloiltaan tummalta, mikä vahvistaa epäilyksiä hopeanmustasta tai -ruunikosta väristä. Kuitenkaan en löytänt Tarakkanauhalle sellaisia (kantakirja)jälkeläisiä, joilla olisi epäilyttäviä värejä. Tarakkanauha jää siis arvoitukseksi.
Nykyisistä hopeasuvuista Onnin-Sähkö ja Into löytyvät kahden taustalta. A.T. Vinskin emänisä on ravikuningas Riuska, jolle Onnin-Sähkö on neljännen emän isä. Jessimolle Onnin-Sähkö on viidennen emän isä. Tuleeko hopeageeni näihin sukuihin Onnin-Sähköltä jää arvoitukseksi, koska välissä on niin monta täysin rautiasta sukupolvea.
Kyrön-Voima 2302
Kyrön-Voima oli tavallinen rautias hevonen, joka saattoi kantaa hopeageeniä piilossa. Sillä on ainakin yksi jälkeläinen ruunikkotamman kanssa, joka on tunnistettu "kanelirautiaaksi",
Roiha yh 4405. Lisäksi Kyrön-Voima on isänemänisä kanelirautiaalle tammalle
Kaiho yh 61215, jolla on tummanruunikko emä ja rautias isä, jolta geenin täytyy olla peräisin.
Repa 5901
Repa on jättänyt "kanelirautiaan"
Hopin 37926 tummanruunikosta emästä. Värin alkuperä on arvoitus, mutta Repan eeieiii on Elo 37, joka on Ihmeen 442 isä.
Into 482
Into 482 on jättänyt ruunikosta tammasta "kanelirautiaan"
Emeliinan 590-V.
Lukuri 7047
Lukuri on "kanelirautias", isä on ruunikko Eri-Matti ja emä rautias. Emä Luikuri 17104 olisi tällöin kantaja, sen pitemmälle on vaikea päätellä.
Kilju 1034
Kilju on jättänyt ainakin yhden "kanelirautiaan" mustasta emästä,
Manun-Aave 2321. Sukua ei tunneta kovin pitkälle.
Torkki 2327
Torkki on jättänyt ainakin yhden "kanelirautiaan" ruunikosta emästä,
Riuska yh 640. Sukua ei tunneta kovin pitkälle.
Remulus 3350 ?
Remuluksen tunnistusväri on tummanpunarautias. Se on jättänyt kuitenkin "kanelirautiaan" tamman
Lepa 4448. Remuluksen emä on ruunikko, joten periaatteessa Remulus on voinut olla rautiaaksi tunnistettu hopeanruunikko. Tämä on hyvin epävarma tapaus ja voi hyvin olla tavallisesta rautiaasta kyse.
Humörs-Max 4018 ?
Humörs-Max on tunnistettu "kanelirautiaaksi". Sen molemmat vanhemmat ovat kuitenkin rautiaita ja vasta emänemä musta. Vaihtoehdoksi jää, että Humörs-Max oli tavallinen rautias tai sitten se oli hopeanruunikko, jonka emä oli rautiaaksi tunnistettu hopeanruunikko tai -musta, jolle pohjaväri tuli mustalta emältä ja teoreettinen hopeaväri isä E.T. Laudaturilta. Tämä on hyvin epävarma tapaus.
<--
Takaisin
