Suomenhevosen käyttö
Ratsuhevonen
Suomenhevosia on periaatteessa jalostetu ratsukäyttöön jo valtiojohtoisen kantakirjan aikana, kun yleishevoskantakirja perustettiin työhevoskantakirjan rinnalle armeijan ratsutarpeiden tyydyttämiseksi. Yleishevosiltakin vaadittiin vetokokeet kantakirjauksessa mutta tyyppi sai olla kevyempi, ratsuksi sopiva.
Varsinainen ratsukantakirja avattiin vuonna 1973 ja ensimmäinen kantakirjaori oli Bogatir 341-73R. Niistä päivistä suomenhevosen ratsukäyttö on jatkuvasti lisääntynyt, vaikka armeija luopuikin 1980-1990-luvuilla hevosistaan. Suomenhevosten suosion kasvua selittää niiden mutkaton rehellinen luonne. Lisäksi ne ovat usein varsin herkkiä ja vireitä ratsuja. Vaikka vireitä ovatkin, ovat suomenhevoset kuitenkin lujahermoisia ja tyyniä, joten ne soveltuvat myäs lastenratsuksi (erityisesti pienhevoset) ja terapiaratsuksi. Maastoratsuina suomenhevoset ovat erinomaisia. Koulutetut suomenhevoset ovat usein myäs pidettyjä opetushevosia ratsastuskouluissa.
Suomenhevosella voi harrastaa ja kilpailla kaikissa ratsastuksen lajeissa. Niille järjestetään vuosittain omat mestaruuskilpailut niin koulu-, este- kuin kenttäratsastuksessakin. Suomenhevosratsuja on jo sen verran paljon, että niille järjestetään melko paljon omia luokkia tavallisissakin kilpailuissa.
