Suomenhevosen käyttö
Ravihevonen
Jo 1800-luvulla isäntiä kiehtoi kilvanajo ja vireitä hevosia arvostettiin. Vaikka virallinen jalostusjohto jalosti työhevosta (vuodesta 1907 lähes 1970-luvulle saakka), ovat elinvoimaiset sukulinjat aina tuottaneet myös nopeita hevosia. Valtion ajoja järjestettiin vuodesta 1862 alkaen ja niissä kilpailleet hevoset merkittiin Fabritiuksen kokoamiin Tilastollisiin tauluihin. Näitä Tt-numeroita nimensä perään saaneita hevosia näkyy juoksijoiden suvuissa taaemmissa polvissa, kuuluisimpien joukossa Kirppu Tt 710.
Suomenhevonen on kehittynyt varsin paljon ravinopeudessaan ja pitkään se oli suvereenisti maailman nopein kylmäverirotu. Murto alitti ensimmäisenä kylmäverisenä tähtiajan vuonna 1929. Viimevuosina naapurimaiden kylmäveriset ovat ottaneet kehitystä kiinni Spikeldin (norjalainen) ja Järvsöfaksin (ruotsalainen, tosin suvultaan pitkälti norjalainen) johdolla. Suomenhevosissa on kolme superjuoksijaa; Sipori 19,4a, Rick 19,6a ja Viesker 19,9a.
Suomen raviurheilun vuoden kohokohta on jokakesäiset kuninkuusravit. Niitä on järjestetty jo vuodesta 1924 ja tapahtuma tuntuu vain suurenevan vuosi vuodelta. Jokaisen suomenhevoslaittelijan suurin unelma on varmasti päästä kuninkuusravinäyttämölle ja saada himoittu seppele hevosensa kaulaan. Kuningas- ja kuningatartittelit ovat arvostettuja ja voittaneet hevoset jäävät unohtumattomana historian kirjoihin.
