Jalostussuunnat
Työhevonen
Suomenhevosen alkuperäinen käyttötarkoitus oli työhevonen. Työhevosominaisuudet katsottiin niin tärkeiksi, että valtiojohtoisen kantakirjan aikaan myös yleishevos- ja juoksijakantakirjatut joutuivat suorittamaan vetokokeen. Siitä on kiittäminen suomenhevosen erinomaista vetokykyä ja hyvää vetovarmuutta sekä varmasti myäs palvelevaa luonnetta - vetämätön kun ei päässyt kirjoihin. Suomenhevonen on omaan painoonsa nähden vahvin työhevosrotu - se vetää jopa 200 % omasta painostaan.
Ihanteellinen työhevostyyppinen hevonen on jykevä ja melko raskas sekä pitkä- ja syvärunkoinen. Kuitenkin myös kevyemmillä suomenhevosilla on hyvä vetokyky, siitä ovat osoituksena mm. raviradoillakin pärjänneet työmestarit V.S. Pontus sekä Poseidon.
Nykyään hevosen voi kirjata työhevossuunnalle joko vetokokeella tai ajettavuuskokeella. Kantakirjavaatimukset ja ohjeet löytyvät jalostusohjessäännöstä, joka läytyy mm. Hippoksen nettisivuilta:
-->
Jalostusohjesääntö (Hippos, PDF)
-->
Tarkemmat vaatimukset ja ohjeet (Hippos, PDF)
-->
Suomen Työhevosseura (Lisätietoja, apuja)
