ULJAANPOIKA 1649
Uljaanpoika oli lahjakas ravuri ja se opittiin tuntemaan epävirallisesti Karjalan ravikuninkaana. Sen jälkeläiset olivat pidettyjä helpon luonteen ja hyvien juoksulahjojen vuoksi. Uljaanpojan luoma isälinja oli vähällä jo katketa, mutta se kuitenkin säästyi nykypäivään kahtena haarana, Luonnoksen ja Vilperin kautta.
Sukutaustat
Uljaanpoika syntyi 1914 Valkjärvellä Tuomas Lankisen talossa. Sen isä oli Käkisalmen ruununori Uljas 376, vuonna 1904 syntynyt rautias 156 cm korkea ori. Uljas oli pitkäaskelinen, ryhdikäs, ohutkaulainen ja korkeajalkainen, juossut ajan 1.45,4. Sen isä oli Lurjus 12, ryhdikäs, luja, mutta itseään säästävä ori. Lurjuksen sukuun tuli emän puolelta, ja ehkä myös isänkin, silloisen Savo-Karjalan suosittuja lämminveripohjaisia hevoskantoja, kuten Halin-Sarkkilan kantaa. Myös Uljaan emä, Kiiskisen Roikka-tamma, polveutui Halin-Sarkkilan kannasta.
Uljaanpojan emä Isku 761-EK oli punarautias 150 cm korkea tamma, jonka isä oli Voiman-Vili 32. Voiman-Vilin isä puolestaan oli kuuluisa Voima Tt 1905, jonka emä oli myös Halin-Sarkkilan kannasta polveutuva, samoja Kiiskisten hevosia kuin mainittu Roikka. Iskun emä oli rautias 144 cm korkea Anni, jonka isä oli Pöllö 20. Uljaanpojan suku menee siis useaa tietä lämminveripohjaiseen Halin-Sarkkilan kantaan, vireydestään ja kulunlahjoistaan tunnettuun ja suosittuun.
Uljaanpoika kantakirjattiin 4-vuotiaana Viipurissa. Se oli punarautias, mitattiin 152 cm korkeaksi ja arvostelu kuului: "Kokolailla hauskamuotoinen, pieni nätti pää, kokolailla hyvä runko, lihakkaat jalat." Uljaanpoika oli luonteeltaan erittäin sävyisä ja nöyrä. Se saavutti raviradoilla ennätyksen 1.34,5, ja ravi sillä olikin erittäin selvä ja pitkäaskelinen.
Jälkeläiset vireitä ja hyväluontoisia
Uljaanpoika astui synnyinkodissaan muutamana keväänä, vaikutti vuodet 1922-1926 Torstin veljeksillä Räisälän Tiurissa ja loppuelämänsä 1927-1934 J.L. Grönroosilla Korpelan kartanossa Viipurin pitäjässä. Monet Uljaanpojan jälkeläisistä olivat kevyttyyppisiä ja menivät yh-kantakirjaan, mutta joukossa oli myös raskaampia ja työhevostyyppisempiäkin, olihan Uljaanpojan suvussa työhevosvaikutteitakin Pöllön 20 kautta. Jälkeläisjoukon muoto oli siis kirjava, eikä Uljaanpoika päässyt jälkeläisarvostelussa III palkintoa korkeammalle. Kuten sanottu, sen jälkeläiset olivat kuitenkin hevosmiesten keskuudessa pidettyjä ja haluttuja hyvien ominaisuuksiensa, luonteen ja kulunlahjojen vuoksi.
Pojan-Askele 2716 oli Uljaanpojan pojista se, jonka kautta suku on jatkunut nykypäivään. Pojan-Askele syntyi 1923 ja se oli 154 cm korkea raudikko, ennätyksekseen se juoksi 1.46,4. Kantakirjaan jäi kolme poikaa, Askeleen-Tarmo 3295, Askeleen-Valssi 3103 ja Taju 3717-AA. Askeleen-Valssi syntyi 1928 maanviljelijä Pekka Suutarilla Räisälässä ja saavutti radoilla ajan 1.39,8. Se vaikutti siitoksessa Etelä-Pohjanmaalla mutta kuoli jo 6-vuotiaana. Askeleen-Valssi on säilynyt suvuissa ravikuningatar Suhinan emänisänä, Suhina puolestaan on valioperiyttäjä Suikun emänemä.
Taju 3717-AA syntyi 1935 A. Huppusella Räisälässä. Se oli vankka ja kookas, 161 cm korkea tummanraudikko, raviennätykseltään 1.48,1. Taju ehti vaikuttaa Valkealassa yhtiöoriina vuosina 1939-1942 ennen kuolemaansa. Se jätti erinomaisia käyttöhevosia ja Valio-palkittiin jälkeläisistään kuolemansa jälkeen, siitä tulevat kirjaimet AA kantakirjanumeron perään. Tajusta merkittiin kantakirjaan 10 oritta ja 44 tammaa. Niistä kaksi oritta, Vaisto 4255 ja Tajuri 4576-Valio, perustivat omat sukuhaaransta, jotka edelleen jatkuvat. Tajun pojista tärkeänä vaikuttajana voidaan mainita myös Rake 4912-Valio.
Vieteriläisen sukuhaaran syntyminen hiuskarvan varassa
Vaiston kautta tulevan sukuhaaran säilyminen oli hiuskarvan varassa. Vuonna 1940 syntynyt Vaisto oli 159 cm korkea kepeähkö mutta kovatekoinen punarautias, josta jäi kantakirjaan yksi ori, Piste 5044. Piste syntyi 1944 Vihdissä Mikko Pitkäsellä, se oli tummanpunarautias 157 senttinen juoksijalahjainen kepeähkö ori. Pistettä käytettiin siitokseen hyvin vähän, ja voi olla, että se astui vain yhden tamman. Tuo tamma oli eriaaronilainen Erinä 19751, joka varsoi 1949 orivarsan Pisteri. Pisteri 5736 oli hyvä luonteeltaan ja myäs ravilahjainen, saavutti radoilla ennätyksen 1.31,8. Pisteri jätti kohtalaisen jälkeläisjoukon, josta ylivoimaisesti paras oli Vilperi jo 18 Valio, hienon juoksijatamma Mutrin-Lennon poika.
Vilperin pojista päästään nykypäivään Vejanin, Vilarin ja Vieterin kautta, joista Vieteri on ehdottomasti tärkein vaikuttaja. Vieteri oli viisinkertainen ravikuningas, ensimmäinen markkamiljonääri ja myös erinomainen periyttäjä. Vahvimmin sen sukua ovat jatkaneet V.T. Ajatus ja Viltter. Näistä V.T. Ajatus jätti nelinkertaisen ravikuninkaan Patrikin ja Pohjoismaiden mestarin Temen, jotka ovat jättäneet paljon hyvin pärjänneitä jälkeläisiä, ravikuninkaallisista alkaen. Viltterin tärkein poika on ollut Vinkaus. Vieterin suku jatkuu myös Viskun, ravikuningas Vireenin, Virhakan, Kirmorin ja Ville-Vikkelän kautta, ja muitakin pieniä haaroja vielä on. Vieteriläisyys näkyy melko vahvana nykypäivän työhevosten suvuissa.
Luonnoslainen sukuhaara
Isälinjan toinen haara alkaa Tajurista 4576-Valio, joka syntyi 1942 Oskari Korjalla Valkealassa. Se oli 157 senttinen tummanpunaraudikko, hienoluonteinen ja hyvä käyttöhevonen, joka juoksi radoilla ennätyksen 1.35,7. Tajuri vaikutti Elimäellä, Nivalassa ja Orimattilassa. Sen poika Luonto 5698 oli vuonna 1949 syntynyt I palkinnolla kantakirjattu tummanrautias 155 cm korkea ori, ennätykseltään 1.37,5. Luonnon vuonna 1959 syntynyt poika Luonnokas 6649 oli varhaislahjakas ja juoksikin ikäluokkansa parhaan nelivuotisajan 1.33,4, mikä jäi sen ennätykseksi, sillä Luonnokas kuoli vain 6-vuotiaana. Siitä ehti jäädä 20 varsaa, joista yksi oli Luonnos jo 99 Valio.
Luonnos oli 160 senttinen 1964 syntynyt vaaleanpunaraudikko, joka saavutti radoilla tähtiajan 1.28,4 ja oli suosittu siitosori. Tällä hetkellä Luonnoksen sukuhaaran säilyminen tosin on vähän kysymysmerkki, kun erityisen suosittua siitosoritta ei ole sen pojista eikä niiden pojista löytynyt. Iso-Veli, Luomus Jr, Etsaus, Linjaari ja Siruluonto ovat eräitä vaikuttajia, mutta varmaa jatkajaa suvulle ei näy. Nykyisten työhevosten suvuissa Luonnos on yleinen nimi.
- Johanna Rautio
Lähteet:
-Suomalaisia kantakirjaoriita, Kustannusosakeyhtiö Kivi 1946
-Hevoskasvatus 1996, Veijo Toivonen 1996
-Suomalaisrotuisten hevosten kantakirja, oriit XIII nide
-Hevosurheilun talvikuvasto 1983, "Uljaanpojan ja Vilperin välissä", Ilmari Ojala
-Hevosurheilun jalostuskuvasto 1984, "Tajusta Tajuriin ja Luonnokseen", Ilmari Ojala
-2147 Tähteä, Veijo Toivonen 1993
<--
Takaisin
